Kullan lumo ei haihdu

Kulta on kiehtonut ihmisiä vuosisatojen ja vuosituhansien ajan. Jo antiikin aikaan muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset pitivät kultaa tärkeänä statussymbolina, vaikutusvallan ja varakkuuden merkkinä. Keskiajalla ihmiset jopa uskoivat, että kulta tekee hyvää terveydelle. Ajateltiin, että niin harvinaisen ja kauniin esineen on pakko olla myös terveellistä.

Aikojen saatossa usko kullan parantavaan voimaan on kenties hiipunut, mutta se ei ole kullan hohtoa lainkaan himmentänyt. Yhä nykyään kulta on yksi eniten koruissa ja muissa koristeissa käytetyistä metalleista. Kulta ei kuitenkaan kiehdo ihmisiä ainoastaan kauniin ulkomuotonsa ansiosta. Vaan sen lisäksi, että kullalla on niin esteettistä kuin statusarvoakin, on kullalla myös rahallista arvoa. Kulta on kirjaimellisesti käsin kosketeltavaa omaisuutta.

 

Kullan osto ulkomailla

Moni lomalainen haluaa tuoda ulkomailta tuliaisksi muiston, kuten korun. Jalometallien (kulta, hopea, platina) markkinahinta on sama ympäri maailman, mutta varomaton turisti saattaa silti joutua huijatuksi, ellei kullan ostamisesta ole tarpeeksi kokemusta. Kullan osto ulkomailta saattaa myös olla riski, sillä kaikissa maissa ei ole samanvahvuista jalometalleja koskevaa valvontaa sekä lainsäädäntöä kuin Suomessa, jolloin huijatuksi tulemisen riski voi olla suurempi ja jää ostajan omalle vastuulle.

Suomessa aidon kultaesineen tunnistaa siihen painetusta leimasta. Tämä voi löytyä vaikkapa sormuksen sisäpinnasta tai rannerenkaan lukosta. Leima ilmoittaa, mikä esineen kokoinaispainosta on puhdasta kultaa. Esimerkiksi korun kokonaismassasta kultapitoisuuden ollessa 58.33%, leimassa lukee 585 ja se on 14 karaatin kultaa. Jotkin kultaesineet saattavat olla vain päällystetty kullalla, jolloin kultapitoisuus on niin pieni, että se on lähes arvoton.

Kullan arvoa ei kuitenkaan saata edes saada selville, ellei kultaa päätä joskus tulevaisuudessa myydä pois. Korut rahaksi vaihtaminen saattaa olla varteen otettava vaihtoehto, jos jotkin kultaesineet ovat lojuneet käyttämättömänä jo pitkän aikaa. Ikävä yllätys saattaakin olla, jos jokin kullaksi oletettu koru osoittautuukin vääräksi, eikä siitä saa oletettua summaa. Kullan osto yritykset ja liikkeet pystyvät arvioimaan kuinka paljon esineestä saa sitä myytäessä. Yleensä esineet sulatetaan ja niiden kullasta valmistetaan uusia esineitä. Tällöin esineistä käytetään nimitystä romukulta jonka hinta yleensä on alempi, kuin esineen alkuperäinen ostohinta, mutta keinona loistava, jos esineet ovat tarpeettomia tai esimerkiksi niiden korjauttaminen ei kannata taloudellisesti. Esimerkiksi internetin ja postin kautta toimivat kullan ostajat lupaavat 100% Tyytyväisyystakuun, joka takaa, että asiakas on tyytyväinen summaan, tai saa korunsa takaisin. Tämä onkin erittäin kätevä tapa lähettää kultaesineitä arvioitavaksi, sillä myyjän ei tarvitse kuin postittaa korut vakuutetussa kirjekuoressa, jonka kullan ostaja tarjoaa ja sitten odotella kullan arvioinnin päättymistä. Tällä tavoin tarpeettomista esineistä voi ottaa hyödyn irti ja saada niistä rahaa, toivottavasti saamatta yllättäviä uutisia joistakin esineistä. Olisi ikävä huomata vuosien käytön jälkeen, että kultaisena ostettu koru onkin tosissaan lähes arvoton…

Arvometalleja ostettaessa ulkomailta onkin hyvä olla perillä mainituista seikoista, joilla tunnistaa aidon korun. Näin korusta voi nauttia niin pitkään kuin haluttua ja sitten myydä sen eteenpäin sen mennessä rikki tai sen mallin käydessä vanhaksi. Onneksi monet firmat ovat valmiina auttamaan kullan myymisessä. Näitä palveluita on helppo käyttää hyväkseen ja sitten nauttia vanhojen korujen tuomasta lisärahasta.

Mitä kulta on?

Kulta (kemiallinen tunnus Au) on alkuaine joka koostumukseltaan on pehmeä, keltainen metalli. Punertava sävy joissain kultaesineissä, kuten kolikoissa, johtuu kuparin ja hopean sekoittamisesta kultaan. Kullalla on poikkeuksellisen hyvä lämmönjohtokyky ja matala sähkövastus. Kulta on erittäin raskas metalli: kullan tiheys puhdasta kultaa vastaa noin 19621 kg/m³ painoa, toisin sanoen metrin kuutio puhdasta kultaa painaa lähes 19,6 tonnia. Vastaavasti 1 kilogramman kultapallo puhdasta kultaa olisi n. 4,6 senttiä läpimitaltaan. Esimerkiksi litran pullo täynnä kultahiekkaa painaa noin 16 kg.

Yhdestä grammasta kultaa saa tehtyä kilometrin pituisen langan. Kultaa esiintyy luonnossa sekä puhtaana että metalliseoksena.  Yhteensä kultaa on tuotettu noin 27 grammaa jokaista maailman ihmistä kohti, ja vuosittainen tuotanto on vakiintunut 2,5 miljoonaan kiloon. Kultaa käytetään yleensä koruihin ja hyvän sahköjohtavuuden takia myös elektroniikkateollisuudessa, esim. liitin- ja kytkinpinnoissa. Kulta on arvometalli ja sen arvo vaihtelee päivittäin

Kullan historia

Kultaa pidetään yhtenä ensimmäisistä metalleista, jonka ihminen löysi ja otti käyttöön. Ensimmäisen kultakimpaleet todennäköisesti löytyivät joenrannoille huuhtoituneina kultakimpaleina ympäri maailmaa. Koska kulta esiintyy puhtaana metallina luonnossa ja on erittäin helposti muokattavissa, ei ole sattumaa, että kullasta myös valmistettiin ensimmäiset kolikot, korut sekä muut metalliesineet. Vanhimmat löydetyt kultaesineet ovat ajalta 2500 vuotta eaa.. Noin 700 vuotta ennen ajanlaskun alkua kultaa käytettiin vaihtovälineenä ja siitä valmistettiin kultakolikoita. Nykypäivänä kullan merkitys perusraaka-aineena tarkoittaa myös sitä, että suurimmalla osalla meistä on hallussaan kultaa monissa eri muodoissa, useimmin kultakoruina, kultakolikkoina tai muina kultaesineinä.

>